Moni asiantuntija on yhtä mieltä – COVID-19 ei ole aiheuttanut uusia trendejä, pikemminkin kiihdyttänyt jo pitkään käynnissä olevia. Olemme onnistuneet suuressa määrin näyttämään, että tuottavuus säilytetään yhtä hyvin keittiön pöydän ääressä kuin modernissa toimistoympäristössä, mutta se ei tapahdu ilman, että jotkin kiinteistönomistajista kiemurtelevat. Eikä ihme, sillä vuokralaiset ovat valinnan edessä. Onko vuokrasopimuksen jatkaminen oikea tie, kun rutiininomainen pätevien aikuisten yhdessä tilassa säilyttäminen tuntuu yhä enemmän absurdilta ajatukselta? Yrityksen resurssien lukitseminen fyysisiin paikkoihin ja pitkiin sopimuksiin ei yksinkertaisesti ole houkuttelevaa vuonna 2021.

Vuokralaisten muuttuneen käytöksen käsittely tulee olemaan kiinteistöalan johtaville toimijoille kriittinen tekijä siinä, ketkä tulevat olemaan merkittäviä toimijoita 10 vuoden kuluttua. Tässä artikkelissa kuvailemme kolme kiinteistöyhtiöiden trendiä, jotta he voivat terävöittää tarjontaansa ja estääkseen mahdollisesti hallitsemattomasti kasvavan vajaakäyttöasteen.

Kumppanuudet ja yksilöllisesti räätälöidyt sopimukset

Mitä etätyö tarkoittaa toimistotilalle pitkällä aikavälillä? Joidenkin mielestä tulevaisuus tulee olemaan täysin etänä työskentelyä. Eikä tietenkään syyttä; Spotify ja muut kuohuttivat yritysmaailmaa, kun he jo varhaisessa vaiheessa lupasivat “bändijäsenilleen” pysyvää joustavuutta. Myös tulevaisuuden skenaariossa ilman pandemiaa.

Toimiston säilymistä puolustava tekijä on sen identiteettiä ylläpitävät ominaisuudet. Monet yritysjohtajat ovat asettaneet fyysisen kokoontumispaikan kehittämisen yrityksen kulttuurin lippulaivaksi. Kiinteistöyhtiöt, jotka haluavat panostaa läheiseen vuoropuheluun ja suhteeseen asiakkaansa kanssa, ovat oikealla tiellä. Olemalla aktiivinen kumppani sekä tilat, että sopimukset voidaan suunnitella vuokralaisen identiteetin ja liiketoiminnan perusteella.

Tämä vaatii tietysti ymmärrystä. Kuinka monta henkilöä käyttää tilaa ja minä päivinä? Voidaanko tiloja skaalata ylöspäin tai alaspäin sesongista riippuen? On mahdollista, että palvelukeskeinen kiinteistön omistaja auttaa ennakoivasti asiakasta tunnistamaan seuraavan kuuden kuukauden tarpeet ja räätälöi sopimukset sen mukaan. Yhä useampia tekoälyyn ja BI:hin perustuvia ennustetyökaluja ilmaantuu saataville, mutta ei saa unohtaa, että kaiken perustana on data. Ilman laadukasta dataa tulee ennusteesta puutteellinen, älykkäästä tekniikasta huolimatta. Kiinteistöyhtiöiden on siis korkea aika ottaa käyttöön järjestelmällinen, varma ja pitkäaikainen strategia asiakastietojen hallintaan. Sen ennustetaan nimittäin olevan yksi tärkeimmistä kilpailuvälineistä tulevaisuudessa.

Jakaminen ja yhteistyö

Toinen tapa tehdä sekä toimistotilasta että kodista houkuttelevampi on tarkastella jakamistalouden käsitettä. Yhä useammin puhutaan dynaamisiin kohtauspaikkoihin ja yhteistyöhön/asumiseen liittyvistä konsepteista. Yksi johtopäätös on, että kiinteistöyhtiöiden tulisi, jopa enemmän kuin aikaisemmin, optimoida jaetun tilan käyttäjät hyödyntääkseen paikkaa mahdollisimman paljon.

Näemme jo esimerkkejä siitä, miten tätä kokeillaan menestyksekkäästi useissa hankkeissa, kuten co-living-asunnoissa, joissa on yhteiskäyttöautot, tai samaan katon alle sijoitetuissa esikouluissa ja palvelutaloissa. Toimistotiloilla on myös paljon hyötyä vastaavien ideoiden omaksumisesta, etenkin tulevaisuudessa, kun tilat vähenevissä määrin ovat jatkuvasti käytössä. Se avaa mahdollisuuden useammalle sopia yhteisestä tilasta. Jos se tehdään hienovaraisesti, kaikki voittavat.

Tässäkin datalla on tärkeä rooli siinä, kuka voi tarjota jakamispalveluja onnistuneesti. Ennen kaikkea, jotta voidaan säilyttää vaadittu lintuperspektiivi. Monet ovat haluttomia kokeilemaan samanlaisia malleja, koska he ovat epävarmoja organisaation edellytyksistä. Tästä johtuen joidenkin on yksinkertaisesti vaikea pysyä kehityksen mukana.

Monitoiminen koti

Voi olla mielenkiintoista tarkastella tilojen vuokraamisen ja asumisen samankaltaisuuksia. Tätä tuskin on tarvetta enempää korostaa, mutta koska kodin ja toimiston välinen raja on hämärtynyt, odotamme enemmän myös yksityisasunnoilta.

Kun vietämme enemmän aikaa kotona, siihen liittyvän palvelun on myös vastattava tarpeitamme reaaliajassa. Tämä koskee tietysti ilmeisiä asioita, kuten nopeaa internetiä ja hyvää ilmanvaihtoa, mutta myös hieman kehittyneempää tekniikkaa, kuten vuorokauden ajan mukaan mukautuvaa valaistusta ja siivousrobotteja, jotka ovat korkealla toivelistalla, kun optimoimme kotiamme. Pääsy luontoon, pinnat ja raitis ilma ovat myös tulleet viihtymisen kannalta merkittäviksi tekijöiksi. Vuokranantajalle voi siten olla myös mielenkiintoista tarjota jonkinlaista jakamisajattelua ja ajanviettoa yhteisillä terasseilla ja ryhmähuoneissa sekä palveluja, jotka parantavat kodissa olemisen kokemusta.

Ei ole ihme, että kiinteistöyhtiöillä on yhä enemmän paineita asiakastukiosastolla, koska kotityöntekijä käyttää kotiaan nyt suurimman osan vuorokaudesta ja useampiin eri tarkoituksiin. Nopeaa palvelua tarjotakseen monet yhdistävät rutiiniasioiden automatisoinnin ja itsepalvelun, joissa vuokralainen voi itse seurata ongelman tilaa. Kun muu yhteiskunta on siirtymässä kohti “anytime, anywhere” -filosofiaa, vuokralainen ei tyydy pitkiin odotusaikoihin ja radiohiljaisuuteen saadakseen apua.

Yhteenveto

Tulevaisuus saapuu joskus nopeammin kuin mitä kuvittelemme. Sekä kaupallisille että kunnallisille kiinteistöyhtiöille on tärkeää toimia uuden normaalin mukaan, jotta ne olisivat edelleen houkuttelevia markkinoilla. Jakaminen ja yhteistyö ovat avaimia menestykseen, samoin kuin yksilöllinen sopeutuminen ja tietojen älykäs käyttö.